  Saanut syntyessään nimen Won Jae Wook, joka näyttäytyy hanguliksi muotoiltuna 원재욱 | Etunimi Jae Wook on tarkoin vanhempien harkitsema, sen kantaessa seuraavanlaista merkitystä hanjan kautta tarkasteltuna; Jae (才) "lahjakkuus, lahja" ja Wook (旭) "nouseva aurinko, loisteliaisuus" | Kutsutaan yleensä koko nimellään, vaikkakin vähänkään tutummat tuppaavat käyttämään etunimeä Jae Wook, ja vastaavasti kourallisen verran kerätyille läheisille on tuttavallisemmin Wook Syntynyt 31. tammikuuta vuonna 1995 Busanissa, Etelä-Koreassa | 30 talvinen | Miessukupuolen edustaja, ei työnkuvansa vuoksi ole kiinnostunut seurustelusta - tietäen kumppanin muotoutuvan vain akilleen kantapääksi itselleen | Viisihenkisestä perheestä vanhin jälkikasvusta ja samalla ainut eloon jäänyt oman sukuhaaransa edustaja Toimii vastentahtoisesti kykyjenkantajien oikeuksia ja henkiä manipuloivalle järjestölle KYKY Vesi elementti. - puhjennut jo lapsena, tosin ilmeten epämääräisenä tihkusateena tämän ollessa surullinen. puolestaan iloisena ollessa kyky on ilmennyt kylpyhetkinä ilmassa leijuvina saippuakuplina - oppinut sitemmin äitinsä avustuksella käyttämään kykyään ainoastaan tahdonalaisesti - ei luo vettä tyhjästä, vaan ottaa sitä ilmasta, vartalosta yms., kyeten monistamaan sitä - kyvyn käyttö heijastuu aina kantajansa vartaloon; mitä puhtaampaa vesi on, sitä vähemmän se aiheuttaa hallaa kantajalleen. tämän vuoksi ihmisveren hallinta on kuluttavampaa MENNEISYYS Pilkkopimeänä vuoden 1995 tammikuisena yönä syntyi muuan eteläkorealaiselle pariskunnalle esikoinen, jolle annettiin tarkoin harkittu ja jo varhain päätetty nimi Won Jae Wook symboloimaan vanhempien toivetta paremmasta huomisesta jälkikasvulleen. Nimittäin Etelä-Korean toiseksi suurimman kaupungin, Busanin, kasvatit omasivat poikkeuksellisen geeniperimän; kykyjen kantajien sukuun kuuluvat kun eivät kuuluneet – eivätkä oikeastaan koskaan olleet kuuluneetkaan – valtaväestön suosioon. Puhumattakaan lähes olemattomista ihmisarvoista ja -oikeuksista, joita kyvylliset eivät tavallisen kulkijan rinnalla omanneet nimeksikään. Toisin sanoen vanhempien näennäisen kliseinen, tavanomainen toive kantoi syvempää merkitystä sisällään. Nimittäin toiveen siitä, että molemminpuolisiin sukuihin aikanaan kotinsa tehneet kyvyt eivät siirtyisi seuraavalle sukupolvelle. Oikeastaan olisi vain parempi, jos se kirous sammuisi kokonaan. Odotukset sen suhteen olivatkin korkeat, sillä ei ollut mitenkään epätyypillistä, että kyky hyppäsi useamman sukupolven ennen kuin päätti jälleen ilmoittaa itsestään, ja äidiksi tullut Hye Jin sattui kantamaan kykeneväisyyttä veden hallintaan, kun taas uunituore isä, Jung Hoon, oli onnistunut siltä kortilta säästymään. Mutta kuten arvata saattoi, eivät asiat menneet vaatimatonta elämää viettävän pariskunnan kaavailemalla tavalla. Vuosien varrella kolmen lapsen verran siunauksia varastaneet kun saivat eräänä iltana todistaa seitsenvuotiaan esikoisensa taidonnäytettä jokailtaisen kylpyhetken merkeissä; saippuakuplien paratiisiksi äkisti muuttunutta pesuhuonetta, mitä ei voinut laittaa suositusmäärän mukaisesti käytetyn kylpyvaahdon piikkiin. Eikä se suinkaan jäänyt ainoaksi, oudoksuttavaksi tapahtumaksi niin juomalasien sisältöjen ylitse vuotavuuden kuin lätäköiden vesien kahtia jakautumisen astuessa mukaan kuvaan. Mikä puolestaan pakotti vanhemmat hyväksymään sen tosiasian, että kiroukseksi koettu kyky oli kuin olikin päättänyt hypätä heti seuraavan sukupolven riesaksi ja vieläpä samaisessa muodossa kuin mitä äiti sattui kantamaan. Ja minkä myötä niin arki kuin perhedynamiikkakin koki valtavan muutoksen: Äkisti lapsista vapaimmin mennyt Jae Wook tipahti äitinsä huomion ja ylisuojelevaisen holhouksen ainoaksi keskipisteeksi, pakottaen isän ottamaan enemmän vastuuta kahdesta nuoremmasta sisaruksesta. Alkuun muutos ei juurikaan äitinsä valvovan silmän alla paistattelevaa Jae Wookia haitannut, saihan tämä kaiken vaatimansa huomion – ja enemmänkin – äidiltään, joka opetti kaikessa hiljaisuudessa esikoiselleen veden hallintaa, että samalla siihen linkittyvää tunteiden hillintää ja uudelleenohjausta, mikä myöhemmiten jätettiin vähemmälle kyvyn käytön istuttua siihen tavoiteltuun, tahdonalaisuuden muottiin. Mutta samalla mitä enemmän ikää pojankoltiaiselle kertyi, sitä suuremmaksi kasvoi kaipuu itsenäisyydelle ja ennen kaikkea omalle tilalle, mitä ei muiden ikätovereiden tavoin juurikaan omistettu, kiitos alati ympärillä pyörivän äidin. Unohtamatta vielä omaa, yksinäisen suden piirteitä osoittavaa persoonaa, joka mieluummin kulki omia teitään kuin valmiiksi povattuja sellaisia. Ja se tarve kulminoitui viimein huippuunsa teini-iän hormonikaaoksen keskellä, ilmeten kyvyn hallintaan tarkoitetun harjoitusajan käyttämisenä toisaalle ja koulupäivien päätteeksi suoraan kotiin suuntaamisen sijaan kapinateini päätyi pyörimään pitkin kaupunkia, aina iltamyöhään asti – joiden päätteeksi tuli aina otettua yhteen vanhempien kanssa. Toisin sanoen se äidin tarjoama, elämän keskipisteen rooli, koettiin ahdistavaksi, tukahduttavaksi ja rajoittavaksi, sekä toisinaan myös vapaudenriistoksi. Vaikka teini ei edes tiennyt mitä se todellisuudessa tarkoitti, ja minkä saikin myöhemmin ympyröidä sanakirjastaan kirkuvan punaisella tussilla koettuaan ensikädessä sen merkityksen. Nimittäin eräänä, hyvinkin perinteiseen kaavaan menneenä iltana elämän realiteetit päätyivät kolkuttamaan perheen kotiovea muuan palkkionmetsästäjien toimesta, minkä seurauksena äiti napsi jälkikasvun mukaansa ja pakeni näiden kanssa pimeään yöhön isän jäädessä harhauttamaan kotirauhaa rikkoneita – ja josta ei ole sen koomin kuultu. Pitkälle neljän hengen seurue ei kuitenkaan ehtinyt pötkiä, kun jo parin päivän karkumatkan päätteeksi samaiset palkkionmetsästäjät saivat jäljelle jääneen perheen haaviinsa. Eikä ollut epäilyksen häivääkään siitä, ketkä kiinni jääneistä olivat kyvyn kantajia äidin tehden siitä kivuliaan ilmiselvää priorisoimalla silmäteränsä turvallisuutta ylitse muiden sisarusten. Palkkionmetsästäjien ylivoima oli kuitenkin väistämätön ja siinä kykyjen mittelössä Jae Wook ymmärsi olevansa kaikkea muuta kuin valmis, katuen sitä, että oli ajatellut aivan muuta laiminlyödessään äitinsä tarjoamia oppeja, sillä hädin tuskin pääsi edes vahingoittamaan itseään huomattavasti vanhempia ja kykynsä hallinnassa kokeneempia kaappaajia. Katumus oli kuitenkin siinä vaiheessa liian myöhäistä, eikä siinä tilanteessa pystytty pelastamaan yhtään ketään äidin kaatuessa elottomana maahan tämän riistettyä kahden palkkionmetsästäjän hengen. Ja perästä seurasivat sisarukset, joilla ei ollut minkäänlaista rahallista arvoa palkkionmetsästäjien silmissä. Oli kuin aika olisi sillä hetkellä pysähtynyt. Itsensä hyödyttömäksi, mitättömäksi kokenut ei voinut muuta kuin tuijottaa paniikin, vihan, epätoivon ja surun lamaannuttamana vielä muutamia minuutteja sitten liikkuneita, elossa olleita sisaruksiaan ja äitiään, ennen kuin tunsi voimakkaan iskun lävähtävän niskansa tienoille ja maailman pimenevän. Seuraavat kuukaudet Jae Wook vietti raskaassa, turtumuksen vaipassa mennen sinne, minne tätä ikinä vietiinkään; palkkionmetsästäjien kahleiden vaihtuessa aina pimeästä huutokaupasta muuan Viraston koulutuskeskukseksi nimitettyyn paikkaan. Pientä hämmennystä kaikesta huolimatta tuli kuitenkin koettua, kun 15 vuotisen elämän aikana ympärillä pyörineet ja näihin totutut, tavalliset ihmiset, korvautuivat muilla itsen kanssa samanlaisina, kyvyllisinä, joiden ansiosta kuoreensa vetäytynyt alkoi hitaasti, mutta varmasti palata jälleen todellisuuteen. Siinä ohella heräsi myös tukahdutettu kapinahenki, mikä tuli kuitenkin painettua muiden tietämättömyyteen lähes yhtä nopeasti kuin rangaistuksia nuppiniskaisuudesta saatiin järjen lyötyä lävitse kovaan kalloon ja muistuttaen, että matalalla profiililla liikkuminen oli kaikista parhainta omaa etua ajatellen – mitään hyvää se ei tuonut, jos lähti liikaa erottumaan joukosta. Kyseinen periaate jumahtikin osaksi lopulta aikuisuuden kynnykselle päässyttä, joka oppi alisuorittamaan vaadituissa koulutuksissa kuin myös testeissä, joita Virasto koekaniineiksi hankituilla kyvyllisillään harjoitti. Valitettavasti kaikista yrityksistä huolimatta oma, nopeaan tahtiin kehittyvä kyky ei jäänyt tarkkasilmäisiltä kouluttajilta täysin huomaamatta ja lopulta kenttätyöhön pestattu Jae Wook lyötiin myös kyvyllisille laaditun jalostusjärjestelmän listoille. Mistä tämä noukittiin pariksi tulielementin haltijalle 25 ikävuoden kolahdettua mittariin, sen osoittautuen tuhoon tuomituksi yritykseksi, minkä seurauksena samaan shakkipeliin Viraston kanssa alkanut hukutti aistiharhoista ynnä muista kärsivän valitun kumppaninsa. Sen suurempia omantunnontuskia ei siitä Jae Wook osannut kantaa, sillä olihan tullut opittua, että yhtä aikaan omaksuttua kyvyllisten keskuudessa vallitsevat viidakon lait – omat intressit jyräsivät kaiken ylitse. Tietenkään täysin vahingoittumattomana siitä tempauksesta ei päästy, mutta ainakin varmistettiin se, että oma nimi tipahti vähintäänkin jalostuslistan loppupäähän. LUONNE - ULKONÄKÖ 187 cm | 78 kg | 95~100 / M/L | 275 MM / EUR 43 - MUUTA ▷ Puhuu koreaa suurimmaksi osaksi Soulin murteella. Intonaatiosta havaittavissa busanilaisuudelle tyypillisiä, matalahkolle tipahtavia ääntämyksiä, että artikulaatio tuppaa olemaan pehmeämpää ▷ Veriryhmänä AB- ▷ Persoonallisuustyyppinä INTJ / 8w7 ▷ Vedellä tyynnyttävä vaikutus. Pitääkin terapeuttisena sateen ropinaa, vesistöjen tyyntä ja suihkuhetkiä ▷ Ei pidä mausteisesta/tulisesta ruoasta - lukuun ottamatta kimchiä ▷ Vasenkätinen. Opetellut kuitenkin kirjoittamaan ja käyttämään oikeaa kättä lapsesta saakka, jottei erottuisi sen puitteissa joukosta |